tiistai 30. lokakuuta 2012

Coaching - hyödyllistä ja tehokasta ohjausta

Jo otsikosta voi päätellä, että koin erittäin hyödylliseksi tapaamisen coachin kanssa. Olen tällä hetkellä siinä pisteessä, että todella monta rautaa on tulessa: koulutyöt, nykyinen työpaikka, uuteen työpaikkaan hakuprosessi, ensi kesällä lähtö Thaimaaseen opiskelemaan intensiivikurssille, oman tulevan yrityksen liikeidean ja toimintasuunnitelman pohtimista sekä lauluharrastukseni. Lisäksi vapaa-aikaa tarvitsee jäädä myös kotona pienen perheeni kanssa olemiseen. Ihan selvästi vuorokaudessa tarvitsisi olla enemmän tunteja!

Olin todella iloinen siitä, että coachini oli hyvin ammattimainen ja innostunut asioistani, ja halusi heti lähteä niitä purkamaan tehokkaasti. Sain todella paljon irti kahden tunnin tapaamisesta: laitoimme hakemukseni ja CV:n kuntoon, mietimme yhdessä mahdollista työpaikkahaastattelutilannetta ja kysymyksiä, kävimme läpi kehittymissuunnitelmani perusteellisesti, saimme keskustelun avulla jo opinnäytetyöni aiheenkin puskettua yhdeksi otsikoksi ja lisäksi sain konkreettista tietoa siitä, mitä etappeja yrityksen perustamisessa on ja miten opinnäytetyö kulkee luontevasti rinnalla. Tapaaminen ylitti odotukseni ja sain kaipaamaani varmuutta. Kahteen tuntiin saimme niputettua kaikki haluamani asiat ja enemmänkin!

Mielestäni coaching tuleekin juuri olla prosessi, joka tähtää tavoitteiden uudelleen jäsentämiseen ja ajattelun parantamiseen ja kehittämiseen. Meillä jokaisella on varmasti kokemuksia tietynlaisesta negatiivisesta energiasta esimerkiksi työpaikalla, joten pidän hyvin paljon ajatuksesta, että coaching on positiivisen muutoksen aikaansaamista ajattelua kehittämällä. Innolla odotan jo seuraavaa tapaamista tämän kaiken muutoksen ja valintojen keskellä!

 


* Jenni K, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ko., YAMK/HAMK, kiinnostuksen kohteet: yrittäjyys, markkinointi, myynti, kansainvälisyys

torstai 25. lokakuuta 2012

Coaching opiskelussa

Opiskeluumme kuuluu itsemme kehittämisen tueksi coachingia. Minulla on ensimmäinen tapaaminen oman couchini kanssa ensi lauantaina ja ennen tapaamista piti tehdä henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Ammatillisen kehittymisen osalta se oli helppoa, minulla on selkeä visio missä haluan olla kahden vuoden sisällä.

Mutta sitten se henkilökohtainen kehittyminen. Olipa hankalaa analysoida henkilökohtaisia tietoja ja taitoja sekä miettiä mitä niistä haluaisin kehittää. En ole oikeastaan koskaan pahemmin pysähtynyt ajattelemaan asiaa. Olen vain miettinyt, että saadakseni haluamani työpaikan tarvitsen ylemmän korkeakoulututkinnon, jota siis nyt suoritan.

Mutta tämähän on siis ehkä huonoin mahdollinen opiskelumotivaatio. Niin kuin Tessa edellisessä kirjoituksessaan totesi, sisäinen motivaatio on se tärkein asia opiskeluissa menestymisessä. Nyt asiaa oikein ajan kanssa pohtiessani totesin, että kyllä minulla tuolla jossain sisimmässäni löytyy myös niitä itseni kehittämiseen liittyviä motivaatiota. Nuorena tradenomitutkintoa suoraan lukion jälkeen opiskellessani se oli todellakin vaan sitä, että joku tutkinto on saatava. Mutta ei enää.

Hiukan olin hakusessa noiden omien motivaatioiteni ja kehittymishalujeni suhteen, mutta toivottavasti tulevana lauantaina coaching-tapaamisessa asiaan saadaan jotain selkeyttä. Sitähän varten coach on kait olemassa; keskustelukumppani, joka auttaa selkiyttämääm omia ajatuksia. Palataan asiaan  tapaamisen jälkeen.




Sanna K, kehittymässä.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Miksi ihmeessä mä opiskelen???


Täytyy myöntää, että kun muutaman tunnin pimeää ja sateista aikaa yön välissä kutsutaan päiväksi (onneksi sentään vielä aurinkokin pilkistää...) ja sitä myöten välillä tuntuu, että vuorokauden tunnit vaan vähenevät, on ihmeteltävä, mistä sitä motivaatiota oikein tulee tähän kaikkeen.Työn, perheen ja opiskelun yhteensovittaminen on aika vaativa yhtälö, kuten aiemminkin olemme todenneet näissä kirjoituksissa. Mutta mikä ihme sitä saa keski-ikäisen ihmisen innostumaan tälläisestä "rääkistä"?
  1. Ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan sitä, että opiskelussa sinua motivoi hyvän arvosanan saaminen tai palkkion saaminen hyvistä arvosanoista.
  2. Sisäinen motivaatio tarkoittaa, että opiskelet, koska haluat oppia uusia asioita.
    Opiskelumotivaatio
Tämän perusteella voi täysin sanoa, että sisäinen motivaatio. Kukaan ei tähän touhuun ole pakottanut. Vaikka hyvän arvosanan saaminen kieltämättä motivoi kummasti ja palkkiona on todistus kourassa sitten joskus tulevaisuudessa, ei se kuitenkaan ole se syy, miksi tähän leikkiin on ryhdytty. Kyllä se nimenomaan on se uuden asioiden oppiminen. Tästä syystä onkin hyvä tietää, että ulkoinen motivaatio hiipuu helpommin kuin sisäinen.

Kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, on ryhmän antama tuki ensiarvoisen tärkeää. Tässä nousee esiin talvisodan henki: "Kaveria ei jätetä"! Toiseksi myös yksityiselämässä saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Ilman sitä voi jättää hyvästit yamk-maisterin papereille! Pääasia mielestäni kuitenkin on, ettei vedä itseään ihan piippuun ja muistaa pitää itsestään huolta. Kannattaa lukea P.Sydänmaanlakan kirja itsensä johtamisesta. Siinä puhutaan osuvasti Oy Minä Ab:sta, jota tulisi johtaa mahdollisimman hyvin, pitäen huolta niin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, henkisestä, ammatillisesta kuin uudistumiskunnostaan. Pidetään siis kaikki huolta niin itsestämme kuin toisistammekin!!!

Tiistaitunnelmissa Tessa

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kiirettä, priorisointia ja podcasteja

Siitä se aikuisopiskelijan arki on tehty. Työt painavat päälle ja koulua pitää säännöllisesti muistaa siinä ohella suorittaa (tavoitteena itsensä kehittäminen). Olen kuullut ja nähnyt monen olleen samassa tilanteessa.
Surullisen usein on koulutus (ei pakollinen asia) jäänyt pois pikku hiljaa arjesta. Tämän päivän (Hamk Yamk) verkkoon pohjautuneessa koulutuksessa on loistavasti otettu huomioon toteutuksen
suunnitteluvaiheessa ryhmän merkitys opintojen suorituksessa.

Paine suorittaa ei ole tavattoman suuri, mutta kuulumalla ryhmään tulee loistava draivi suorittaa rästiin jääneitä tehtäviä ja tehtävien osia syysiltojen pimetessä (Nukkumaanmeno aikojen mennessä). Tämä on sitä kuuluisaa "teamspirittiä".
Kuten koulu myös työelämä on tänä päivänä samanlaisia tapahtumia ja urautumisia täynnä. Päivän sanaksi voisi todeta tiimipelin ja yhdessä suorittamisen. Myös yksilöiden merkitys toisen yksilön suorittamisessa on tärkeää.
Ketjuhan on yhtä vahva kuin heikoin lenkki.

Ei kannata kokea paineita suorittamisesta (tapauksessa kouluttauminen), mutta kuitenkin pieni positiivinen yhteisön tuki auttavat eteenpäin ja suorituksiin, jotka parhaassa tapauksessa mahdollistavat unelmien saavuttamisen.

Asiasta seuraavaan...

Mainittakoon myös "kiireisen" opiskelijan parhaiksi työkaluiksi podcastit. Podcastit ne ovat tätä päivää ja mahdollistavat sisällön seuraamisen/kuuntelun jälkikäteen. Se, jos mikä on sitä tätä päivää. Nerokasta, mutta tehokasta. Juurikin sopivan kiireiselle, suosittelen.

Kiireisin torstaiterveisin

Kristian

lauantai 13. lokakuuta 2012

Elämää kalenterin orjana

Taas huomasin, että jos ei laita tehtävää asiaa kalenteriin, ei sitä muista. Tämän bloginhan nimittäin piti tulla tiistaina. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö?

Olin jo ennestään kiireinen, mutta ennen opiskelujen aloittamista kalenterissa löytyi sentään muutama ihan tyhjäkin päivä. Nyt ei todellakaan löydy. Haastavaa onkin saada kaikki oma menot sovitettua työ- ja opiskelujen kanssa yhteen. Opiskeluissa kun ei vielä riitä, että saan asiat mahtumaan omaan kalenteriini vaan tarvitsee välillä saada jokin tapahtuma sopimaan kaikkien ryhmän jäsenten kalenteriin. Ja siinä sitä kuulkaa on välillä tekemistä, olemmehan kaikki monessa mukana olevia aktiivisia ihmisiä.

Koska aika on meillä aikuisopiskelijoilla kortilla niin haluaisimme, että se käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Valitettavasti ihan näin ei opiskelun aikana ole koko ajan ollut. Mutta nautin silti suuresti uuden oppimisesta ja tämä verkko-opiskelu mahdollistaa sen hyvin työn ohessa tehtäväksi. 

Kalenteria täyttämässä Sanna K.

torstai 11. lokakuuta 2012

Me vaativat aikuisopiskelijat...

Työelämä vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä oman työn mielekkyydenkin kannalta. Me aikuisopiskelijat, jotka opiskelemme työn ohessa, haluamme saavuttaa tutkinnon avulla lisäarvoa itsellemme ja työhömme. Voisi sanoa, että tavoitteet ja odotukset ovat erittäin korkealla. On muistettava, että tämä on haaste myös opettajalle. Olen huomannut itsestäni, että jos verkkoluennolla käsitellään jotain aihetta, joka ei niin paljon kosketa minua, niin hieman turhaudun, mutta asiakokonaisuuksia on ajateltava kokonaisvaltaisesti. Kuitenkin alunperin asettamaani tutkinnon selkeää tavoitetta kohden olen kokoajan menossa.

Opiskelutaival on aika alussa vasta, mutta uskon ja toivon, että kaikesta oppimisesta on hyötyä minulle ja sitä kautta tiettyä lisäarvoa tulevalle mahdolliselle omalle yritykselleni, joka tässä vaiheessa on vielä aika tuntematon möykky. Paljon hahmotelmia ja ajatuksia on paperilla, mutta vielä on paljon kehittymistä ja oppimista edessäpäin. Todella innolla odotan tulevaa, elämme jännittäviä aikoja!

Opiskelumotivaatio on erittäin tärkeä asia. Me jokainen ryhmämme jäsenistä tulevat erilaisista taustoista, eri alan töistä ja eri paikkakunniltakin, sekä toisilla on lapsia ja perhe. Se asia, joka meitä yhdistää, on saman tutkinnon suorittamisen lisäksi opiskelumotivaatio. On hienoa huomata, miten löydämme kaiken muun elämän lisäksi aikaa palaveerata viikottain ja työstää kurssien tehtäviä. Opiskelu tuntuu mielekkäältä, mutta vaativana aikuisopiskelijana odotan myös saavani vastinetta opiskeluun käyttämälleni ajalle tulevaisuudessa.

Näissä torstain tunnelmissa jatketaan harjoituksia...


* Jenni K, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ko., YAMK/HAMK, kiinnostuksen kohteet: yrittäjyys, markkinointi, myynti, kansainvälisyys

torstai 4. lokakuuta 2012

Vieroitusoireita?

Kuten maanantain kirjoituksessa todettiin, niin opintojakso, jonka innoittamana tämän blogin pitämisen aloitimme on kohta saatu päätökseen ja ensimmäiset opintopisteet ropsahtavat (toivottavasti) "tilillemme"....enään 85 op siis jälkellä, JIPPII! Matkamme kohti suurta tuntematonta eli yamk-tutkintoa on entistä lähempänä.

Kun tässä on tottunut jo viikoittain blogiin kirjoittelemaan, niin johan tässä tulee vieroitusoireita, kun tahti hiljenee. Saa nähdä,  millaisia vieroitusoireita opiskelun päättäminen sitten joskus aiheuttaakaan....? Tietenkin opiskelutahtikin kiihtyy, joten aika ei varmaankaan riittäisi samaan kirjoitustahtiin. Mukavaa tämä kuitenkin on, kun tätäkin pystyy tekemään ryhmänä ja teknisesti yllättävän helppoa. Jos joku ei bloggailua vielä ole kokeillut, niin voin suositella lämpimästi.

Sosiaalinen media, verkostoituminen ja ryhmätyö verkossa on tullut ainakin tutuksi viime viikkojen aikana niin meidän ryhmälle kuin muillekin pienryhmille kurssillamme. Kaikille ne taitavat jäädä jonkinlaisiksi työkaluiksi pysyvästi, toisille ehkä enemmän kuin toisille, mutta aivan varmasti ei porukassamme sellaista henkilöä ole, joka niitä ei käyttäisi enemmän kuin ennen opiskelun alkamista. Toivottavasti emme tule niistä kuitenkaan liian riipuvaisiksi, sillä onhan se mukavaa tavata ja vaihtaa kuulumisia ihan face to face!

Sosiaalisissa tunnelmissa -Tessa-


maanantai 1. lokakuuta 2012

Sosiaalista mediaa parhaimmillaan

Olen aktiivisti seurannut blogin lukijoiden sijaintia maapallolla. Huomasin, että yllättävän paljon lukijoita on ulkomailta. Pohdinkin kysymystä, miten/miksi blogiamme luetaan myös ulkomailla. Pienen pähkäilyn päätteeksi tulin tulokseen, että maailma on viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologian kehityksen myötä omalla tavallaan pienentynyt.

Samalla on muodostunut kontakteja ulkomaille koulun, työn ja ystäväpiirin muodossa. Ihmiset elävät samanlaista arkea, missä sitten ovatkin. Vaikka olisin toisella puolella maapalloa, niin Facebookin ystävät ovat kuitenkin lähellä. Mielenkiintoista havaita kuinka välimatkat ovat lyhentyneet ja myös puhelimen käyttö vuorovaikutuksessa on vähentynyt. Onko muutos ollut hyvästä vai pahasta? Sen saa toki jokainen itse päättää.

Seuraavaksi ilmoitusluontoinen asia itse blogista. Kirjoitusrytmimme muuttuu tämän kirjoituksen myötä. Ensimmäisen loistavan opintojakson jälkeen olemme tulleet tutuiksi sosiaalisen median ratkaisujen kanssa sekä blogin kirjoittaminen/pitäminen on alkanut tulemaan osaksi viikkorytmiä. Kirjoitustulva ei ole loppumassa, vaikka siirrymme kirjoittamaan erilaisella rytmillä blogia. Uudet kirjoituspäivät ovat tiistai ja torstai.

Tiistai terveisin maanantaina

Kristian