perjantai 21. syyskuuta 2012

Tutustumismatkalla omaan pysyvään netti-identiteettiin...

Verkostomainen työskentely on minulle hyvin tuttua ja luonnollista jo peruskoulusta lähtien tähän päivään saakka. Osaan käyttää useita eri ohjelmia ja minut löytää sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter). Tosin kuten opiskelijakollegani jo aiemmassa blogissaan kertoi, että nyt vasta ymmärtää, kuinka suuri kirjo erilaisia ohjelmia onkaan vielä oppimatta. Facebookin ja Twitterin lisäksi luen uutisia, blogeja sekä haen kaikenlaista tietoa netistä. Mikäli olisi enemmän aikaa, niin olisin aktiivisempi verkossa.

Minulle on tärkeää, että pystyn olemaan aito oma itseni sosiaalisessa mediassa. En tuo kovin paljoa itseäni esille tai pidä meteliä itsestäni. Harvoin päivitän statustilaani (Facebook), lähinnä olen tarkkailijan roolissa. Olen myös todella neuroottinen ja kriittinen siitä, mitä minuun liittyvää esimerkiksi Facebookissa on. En siedä ajatusta, että minut voidaan löytää ties mistä, jota en itse pysty kontrolloimaan. Minussa on toisaalta piirteitä, että en halua näkyä tai olla esillä, joten olen monta kertaa miettinyt, että poistan itseni sosiaalisesta mediasta kokonaan, koska kaikki, mitä verkossa jakaa ja kirjoittaa, jättää jäljen ja jää verkkoon. Koen silti, että tämän blogin päivittäminen ja tekstintuottaminen tänne on hyvin terapeuttista, vaikka olenkin astunut ulos tietynlaiselta mukavuusalueeltani (out of from comfort zone). :)

Identiteettivarkaudet ja identiteettien laiton hyödyntäminen ovat inhottava verkkoelämän lieveilmiö. On luottokorttitietojen varastajia sekä keksittyjä identiteettejä, joiden avulla koitetaan huijata ihmisiltä rahaa. Näiden asioiden vuoksi oman identiteetin hallinta nousee erittäin tärkeäksi. Pankkitunnusten lisäksi perinteisellä maalaisjärjelläkin pääsee onneksi yllättävän pitkälle...


* Jenni K, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ko., YAMK/HAMK, kiinnostuksen kohteet: yrittäjyys, markkinointi, myynti, kansainvälisyys

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti